sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Sivistynyttä siemailua vai kirkkokännit?



Eletään vuotta 1815. Tuomas Pekanpoika Pyhäluoto on 18-vuotias nuorimies. Hänen isänsä on kuollut, joten Tuomas saa luvan pärjätä omillaan. Äiti jää asumaan Pyhäjoelle, ja Tuomas lähtee vanhempien sisarustensa tavoin hankkimaan elantoaan Raaheen. Renkipaikka löytyy, ja koska Tuomas on muuttokirjan mukaan rehellinen, hyvämaineinen ja rippikoulun käynyt, Raahesta on helppo jatkaa vuonna 1820 vuorostaan Vihantiin. Lukeminen ja kristinopin tuntemus on aika heikolla tolalla, mutta se ei haittaa.


Vihantiin muuttaessaan Tuomas on rehellinen ja hyvämaineinen. Nimi sivun keskivaiheilla pidikkeen kohdalla.
Kuvalähde Digitaaliarkisto.


Jostain syystä Raahen pappi ei vanhoista rötöksistä välitä, vaikka Tuomas on 16-vuotiaana Raahen-matkalla juonut itsensä humalaan. Paloviinapäissään hän on joutunut sanaharkkaan, ja sanaharkka on vuorostaan äitynyt kunnon rähinäksi.

Vuonna 1733 Suomessa säädettiin juopumusasetus, joka kielsi paitsi humalassa esiintymisen, myös juomiseen yllyttämisen. Kaverille ei siis sopinut tarjota, jos ei mielinyt käräjille. Julkijuopumus oli synti, ja siitä seurasi useimmiten sakkotuomio, mutta myös jalkapuu- tai raipparangaistus oli mahdollinen.

Känni vei käräjille. Tuomas päätyi Raaheen käräjille vuonna 1813 ja selvisi sakoilla, mutta julkijuopottelun seurauksena jäi kirkonkirjoihin merkintä. Merkintä juopottelusta seurasi rippikirjassa vuodesta toiseen, ja kun Tuomas liki nelikymppisenä perheenisänä muutti Vihannista Oulaisiin, pappi kirjasi vanhat synnit muuttokirjaan. Tiedoksi uuden seurakunnan papille.


Vuoden 1833 muuttokirjassa on merkintä Tuomaksen juopottelusta.
Kuvalähde Digitaaliarkisto.


Käräjäpöytäkirjat ovat vielä tänäkin päivänä tallessa, ja niistä todennäköisesti selviäisi, ottiko Tuomas siihen aikaan tyypilliset kirkkokännit vai syyllistyikö hän käräjähumalaan, markkinahumuun vai vetikö hän lärvit ihan muuten vain. Harmillista kyllä käräjäpöytäkirjoja ei ole digitoitu. Ne saisi arkistoon luettavaksi, mutta näin nettiaikakaudella kynnys lähteä arkistoon istumaan on aika korkea. Ehkä jonakin päivänä uteliaisuus voittaa ja selvitän, ketä Tuomas veti humalapäissään turpiin.

Aiheeseen sopii kuin nyrkki silmään juuri ilmestynyt Kustaa H. J. Vilkunan kirja Juomareiden valtakunta - Suomalaisten känni ja kulttuuri 1500-1850. Ei tainneet esivanhempien juomatavat olla kovin sivistynyttä siemailua.



Lähteet:
Suomen sukuhistoriallinen yhdistys
Raahen seurakunnan rippikirja, 1811-1831, legohjon uti staden och på landet, sivu 30 (kuvat 35, 84)
Digitaaliarkisto
Vihannin seurakunta, seurakuntaan ja seurakunnasta muuttaneiden luettelot, 1806-1846
Oulaisten seurakunta, seurakuntaan muuttaneiden luettelo, 1832-1879, sivu  3



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti