Varkaita Oulaisten kirkossa

Lokakuun lopulla illat ovat pitkiä ja pimeitä, päivä valkenee myöhään, eikä 1860-luvulla maalaispitäjän syksyisillä teillä ollut varmasti montakaan kulkijaa. Kukaan ei myöskään huomannut kirkkomaalla odottelevaa hevosta eikä kirkon ikkunoissa häilyvää valoa. Kun aamu valkeni ja suntio aloitti työpäivänsä, Oulaisten kirkossa odotti järkytys. Varkaat olivat yön aikana tyhjentäneet kirkosta lähes kaiken irtaimiston.

Lokakuun 21:nnen vastaisena yönä vuonna 1863 Oulaisten kirkkoon murtauduttiin. Ryöstösaalis oli melkoinen, ja se teki taatusti suuren loven köyhän seurakunnan tileihin. Saaliiksi ryöstäjät saivat

• kaksi messinkistä, kahdeksanhaaraista kynttiläkruunua, joista toinen painoi kaksi leiviskää ja toinen puolitoista leiviskää
• messinkisen, kaksihaaraisen kynttilänjalan, joka painoi kuusi naulaa
• messinkilevystä valmistetun kynttilänjalan, joka painoi kolme naulaa
• kaksi messinkilampettia, jotka molemmat painoivat kaksi naulaa
• tinasta valmistetun kastemaljan, joka painoi vajaat kaksi naulaa
• vanhahkon, neljä kyynärää pitkän kilpikankaisen alttariliinan
• kaksitoista kyynärää pitkän, hapsukoristeisen kambrikkiliinan
• kambrikista valmistetun messupaidan vuodelta 1836
• vanhahkon, kaksikymmentä kyynärää pitkän palttinaliinan
• uudenveroisen, kaksikymmentä kyynärää pitkän kambrikkiliinan sekä
• vanhan kambrikista valmistetun papin kaavun.

(Leiviskä ja naula ovat ennen metrijärjestelmää käytettyjä painomittoja. Nykyisen metrijärjestelmän mukaan leiviskä on 8,5 kiloa ja naula 425 grammaa. Kyynärä puolestaan on 59,4 senttiä.)

Luetteloa ryöstösaaliista
Kuva: Digitaaliarkisto

Kun rikosta päästiin päivänvalolla tutkimaan, kirkkomaalta löytyi hevoskärryjen jälkiä. Samana yönä oli nähty mustalaisjoukko matkaamassa kohti Haapajärven eli nykyisen Haapaveden kappelia. Näin ollen epäilyt oli helppo kohdistaa kiertolaisiin. Muistissa olivat vielä ajat, jolloin romanit määriteltiin irtolaisiksi ja heidät oli otettava kiinni, toimitettava kuulusteltavaksi ja passitettava pakkotyöhön.

Ryöstöä puitiin käräjillä pitkään, mutta ratkaisua ei syntynyt. Kirkonkokouksissa ryöstöä ei mainittu sen koommin sanallakaan, joten ilmeisesti asia jätettiin maallisen oikeuden hoidettavaksi. Toki seuraavina vuosina kirkon murheena alkoivat jo olla nälkävuosien jyvälainoihin ja lainamakasiiniin liittyvät huolet.

Ryöstösaalis oli ja pysyi kateissa. Vasta aikojen päästä Oulaisten ja Haapaveden väliltä, Mieluskylän metsistä löytyi kätkö, johon oli piilotettu kynttiläkruunun osia. Ehkä ryöstäjät olivat pilkkoneet kynttiläkruunun paloiksi, sulattaneet ja myyneet eteenpäin vähän kerrallaan. Pienellä paikkakunnalla yksittäisten henkilöiden rikastuminen tuskin olisi jäänyt huomaamatta, joten on oletettavaa, että varkaat olivat muualta tulleita. Koska saalis oli kätketty lähistölle, ryöstäjien oli kuitenkin säännöllisesti käytävä paikkakunnalla.

Uutinen Vasabladetissa 28.11.1863
Kuva: Sanomalehtiarkisto

Noihin aikoihin kirkkoja ryöstettiin aika yleisiseti. Seuraavana kesänä varkaat iskivät Kärsämäen kirkkoon, mutta siellä he tyytyivät syömään kirkon ehtoollisleivät ja juomaan ehtoollisviinit. Vaivaisukkoja ja keräystukkeja rikottiin ja ryöstettiin niin paljon, että ajan mittaan ne vähitellen katosivat. Oulaisten kirkon ryöstö oli kuitenkin harvinaisen törkeä, ja siitä uutisoitiin laajalti. Ensimmäisenä tiedon sai sanomalehti Vasabladet, jonka kautta uutinen levisi sen ajan vielä harvalukuisiin lehtiin Helsingfors Dagbladetia myöten.

Lue lisää ja lähteet:

Digitaaliarkisto: Oulaisten seurakunnen kalustoluettelo 1833-1895

Sanomalehtiarkisto: Vasabladet 28.11.1863 (nro 48)

Niilo Räsänen: Oulaisten pitäjän historia

Panu Pulma: Suomen romanien historia