torstai 26. marraskuuta 2015

Hiihtokuninkaita ja suksiseppiä


1800-luvun loppuvuosina Suomen hiihtokuninkaat tulivat Haapavedeltä, tunnetuimmat heistä olivat Aappo Luomajoki ja Juho Ritola.


Aappo Luomajoki oli aikansa lehtikirjoitusten mukaan lyhyenläntä torpan ukko, leveäharteinen ja tyyniluontoinen. Hänellä oli miellyttävä näkö, ja hän hiihti kauniisti ja säännöllisesti eikä näyttänyt vähintäkään uupuneelta ponnistelun jälkeen. Hän oli linnustaja ja siinä toimessa tottunut hiihtäjäksi. Hän ei polttanut tupakkaa eikä viljellyt viinaa. Yli neljänkymmenen vuoden iästään huolimatta hän yhä vielä kunnialla kantoi Suomen hiihtokuninkaan nimeä.

Luomajoen sisarenpoika Juho Ritola oli puolestaan vanttera ja punakka nuori mies, ikäänsä nähden ihmeteltävä suksimies. Hänen hiihtotapansa oli samanmallista kuin Luomajoen, tyyntä ja säännöllistä. Hän oli tottunut hiihtäjäksi pienestä pitäen, kansakoulua käydessään hän oli kulkenut suksilla joka päivä koulun ja kodin välin, viiden virstan taipaleen.

Oulun hiihdot 1893, lähde: Wikimedia Commons


Aamukahdeksalta 14.3.1893 asettuivat Luomajoki ja Ritola sekä muut kilpailijat Oulussa Kiikelinsaaren edustalla lähtöviivalle. Kilpailijoita oli yhteensä 114, nuorta ja verevää joukkoa, nuorin heistä oli 18-vuotias ja vanhin 48-vuotias Luomajoki. Kun lähtömerkki annettiin ampumalla, rivi syöksyi liikkeelle niin että lumi savuna pyrysi. Siinä telmeessä muutamat sotkeutuivat suksiinsa ja kepertyivät hangelle, näyttivät jäävän kuin reestä pudonnut säkki. Kuin vihasen tuuliaispään käsistä vilisti kirjava joukko päivänpaisteisella jääkentällä.

Parin tunnin odotuksen jälkeen näkyviin tuli ensimmäinen hiihtäjä. Hän hiihti keveästi ja notkeasti, ja hyvä vauhti pysyi loppuun asti. Hiihtäjä näytti omituiselta valkoisessa puvussaan. Oli kuin lumivalkoinen vanhus, jota ei muusta kuin numerosta tunnistanut Ritolaksi. Toisena maaliin tuli Aitamurto, vanhastaan tunnettu hiihtäjä Muhokselta. Hänen perässään oli joukko aivan uusia urohia, joiden nimiä ei ennen ollut nähty Oulun kilpailussa. Luomajoki sen sijaan oli jäänyt kauas kärjestä, sillä hän oli jäänyt hoitelemaan korviaan, joita tuuli oli pureksimaan mielinyt. Viiden parhaan joukossa oli peräti neljä Haapaveden hiihtäjää, ja vain Aitamurto kiilasi haapavetisten väliin.

Oulun hiihtojen voittajat vuonna 1893, vasemmalta palkintojärjestyksessä
Juho Ritola, Juho Aitamurto, Esko Käräjäoja, Edvard Kääriä ja Heikki Erkkilä.
Kuva: Olavi Hankimo


Millaisilla varusteilla hiihtokuninkaat hiihtivät? 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella suksia valmistivat paikalliset suksisepät. Hyvän hiihtäjän takana oli hyvä suksiseppä, ja moni hiihtäjä ryhtyi kilpauransa jälkeen suksisepäksi. Näin tekivät myös Luomajoki ja Ritola, jotka molemmat keräsivät työllään palkintoja. Suksisepät toimivat itsenäisesti omissa verstaissaan sivuilleen vilkuilematta. Suksissa oli vahva paikallinen leima, ja puhuttiin esimerkiksi Haapaveden suksimallista, joka erosi vastaavasti Kajaanin tai Muhoksen mallista. Luonnollisesti oman alueen suksia pidettiin muita parempina, ja hiihtäjien menestystä pyrkivät hyödyntämään myös muut paikalliset, muun muassa myymällä Haapaveden suksivoidetta.

Kuva: Helsingin Sanomat 16.3.1905

Yleisesti ottaen suomalaiset sukset olivat pitkiä ja painavia, sillä ne soveltuivat jokien, järvien ja meren jäällä hiihdettäviin kilpailuihin. Saman aikakauden norjalaiset sukset olivat lyhyempiä ja kevyempiä, sillä Norjassa hiihtokilpailut hiihdettiin maastossa. 1900-luvun mittaan hiihtokilpailut siirtyivät myös Suomessa meren jäältä maastoon, ja samalla suksimalli alkoi muuttua norjalaisen kaltaiseksi.

Kuva: Kaleva 14.11.1905


Helsingin Sanomien entinen toimittaja Timo Siukonen kerää parhaillaan talteen historian unohtamien suksiseppien tarinoita ja selvittää, keitä olivat nämä hiljaiset käsityötaiturit ja millaisissa oloissa he ammattiaan harjoittivat. Historiikki on tarkoitus julkistaa Lahden MM-kisoissa 2017.

Jos suvustasi löytyy vanhan ajan suksimestari, nyt on hyvä tilaisuus tallentaa historiaa.
Ota yhteyttä Timo Siukoseen:
timo.siukonen@sci.fi
0400 201480

Lähteet:
Louhi 11.3.1891
Louhi 15.3.1893
Kyläkirjaston kuvalehti nro 8, 1892

Lue lisää:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti