perjantai 15. tammikuuta 2016

Lapin kullan kutsu


1860-luvun suuret nälkävuodet olivat kova koettelemus koko Suomelle. Kuolleisuus oli korkea, ja nälkiintyneet kerjäläislaumat vaelsivat maaseudulta kohti kaupunkeja. Toisaalta samoihin aikoihin nostivat päätään kansallistunne ja suomalaisuusliike. Ei ihme, että uutiset Lapin kultalöydöistä herättivät monissa toiveita paremmasta toimeentulosta.

Ivalon kullanhuuhtomolla vuonna 1870.
©Petter Aurén, Geologian tutkimuskeskus, 1870.

Yksityiset kullanetsinnät olivat olleet kiellettyjä, mutta vuonna 1870 astui voimaan Suomen suuriruhtinaskunnan asetus kullan etsimisestä ja huuhtomisesta Lapissa. Jokainen hyvämaineinen mies juutalaisia lukuun ottamatta sai ryhtyä kullanetsintään. Vaikka lupa olisi irronnut lähes kenelle tahansa, taloudellinen kynnys oli kuitenkin korkea. Köyhien oli turha vaivautua. Kullanetsintään tarvittiin lupa, kultasaaliista oli maksettava veroa ja lisäksi kulta oli kuljetettava Ouluun ja sieltä Helsinkiin tutkittavaksi ja sulatettavaksi. Myös työntekijät vaativat palkkansa.

Asetus kullan etsimisestä ja huuhtomisesta.
Oulun Wiikko-Sanomia 30.4.1870.
Lähde: Kansalliskirjasto

Näin ollen oli ymmärrettävää, että valtauksia hankkivat vain varallisuutta keränneet kauppiaat, tehtailijat, rahamiehet ja usean henkilön muodostamat yhtiöt. Onneksi kullanetsinnässä tarvittiin työvoimaa, jota Pyhäjokialueen maaseudullakin oli runsaasti.

Oulaisista Lapin kullan kutsuun vastasivat lukkarin pojat Matti (s. 28.7.1845) ja Juho (s. 19.3.1849) Juhonpoika Sallmén. Pojat asuivat Oulaisissa, Oulaisten kylässä, lukkarin talossa Kukkalassa
nro 36. Ehkä seikkailu Lapissa houkutteli, sillä molemmat olivat kultaryntäyksen alkaessa vuonna 1870 nuoria, naimattomia ja varmasti riuskoja työmiehiä.

Hieman toisenlaiset vaikuttimet olivat ehkä Haapavedeltä lähteneillä August Komulla (s. 10.12.1836) ja veljeksillä Tuomas (30.8.1843) ja Juho (s. 21.7.1853) Tuomaanpoika Klemettilällä. August Komu oli niin ikään lukkarin poika Haapajärven kylästä. Hänen perheeseensä kuului vaimo Henriika Juhontytär Ollanketo (s. 14.10.1833) ja tytär Matilda (s. 22.8.1860). Elämä oli koetellut Augustia, sillä vaimo Henriika oli kuollut vuonna 1861, vain vuosi tyttären syntymän jälkeen. Vuonna 1863 kuoli myös tytär Matilda. Leskimiehenä August oli vapaa lähtemään Lappiin. Klemettilän veljekset olivat puolestaan menettäneet edeltävinä vuosina molemmat vanhempansa ja useita sisaruksia. Siinä missä Tuomas ja Juho Klemettilä lähtivät Lappiin kultaa kaivamaan, heidän kaksi sisartaan lähti Kanadaan.
Klemettilän veljekset Haapaveden rippikirjassa.
Kuva: Suomen sukuhistoriallinen yhdistys

Kesän 1871 alussa Sallménin veljekset, Klemettilän veljekset ja August Komu suuntasivat kohti Ivalojokea. Eivätkä he suinkaan olleet ainoita. Kesän 1870 aikana kultaa oli kaivamassa yhteensä 335 työntekijää, ja heidän lisäkseen paikalla oli virkamiehiä, valtausten omistajia ja monenlaista irtoväkeä. Kulta-alueella oleskeli arvioiden mukaan viitisensataa henkeä. Ivalojoen Kultala olikin kaupunkien jälkeen Pohjois-Suomen suurin taajama.

Vaikka työntekijät asuivat kiireellä kokoon kyhätyissä hirsi- tai turvemökeissä, teltoissa tai laavuissa, alueella toimi oma leipomo ja saluuna. Lähimpään kauppaan oli matkaa 30 kilometriä. Viinaryyppy murkinoineen maksoi 30 penniä, ateria 1-1,50 markkaa ja kupillinen kahvia tai teetä 20 penniä. Jos rahaa mieli säästää kotiin asti, ei kapakassa sopinut kovin ahkerasti murkinoida, sillä päiväpalkka oli 3 markkaa, ja siitäkin kului puolet ruokaan. Järjestyshäiröiltäkään ei säästytty, ja kuria valvomaan oli palkattu useita järjestysmiehiä eli santarmeja. Heidän joukossaan oli Johan Adam Rutikka, entinen korpraali Kärsämäeltä, sekä Thomas Svärd eli Niiranen (s. 21.12.1834), entinen sotilas Pulkkilasta.

Töitä joutui palkan eteen paiskimaan, sillä päivä alkoi aamuviideltä ja päättyi iltakahdeksalta. Kovasta työstä huolimatta ei Lapissa päästy kultaa puukolla vuolemaan. Sallménin veljekset, jotka työskentelivät Vaskisuvanto-Iisalmenojalla, saivat kesän 1871 aikana kokoon muiden työmiesten kanssa 1100 grammaa. Klemettilän veljekset ja Augustin Komu työskentelivät Johan Piponiuksen valtauksella Luttojoella, mistä kultasaalis oli vaivaiset 300 grammaa.

Kultahippu.fi-sivustoon kerätyissä nimissä on myös useita muita Oulaisista ja Haapavedeltä kullanetsintään lähteneitä. Haapavedeltä mainitaan Juho Hytinkoski, Juho Kärki, Antti Jussila, Paavo Paskoja ja Juho Rytky. Kirkonkirjoista heistä ovat tunnistettavissa Juho Abrahaminpoika Rytky (s. 29.7.1845), Paavo Antinpoika Paskoja eli Ollila (s. 26.8.1842) ja Juho Juhonpoika Kärki eli Pirnes (s. 8.1.1833).  Oulaistelaisia mainitaan Sallménin veljesten lisäksi Heikki Heikkilä, August Kouru, Antti Olin ja Ulrik Ollila, mutta heitä ei kirkonkirjoista löydy.

Lapissa vietetyn kesän jälkeen useimmat palasivat takaisin kotimaisemiinsa. Juho Rytky perusti perheen Sofia Juhontytär Haaraniemen kanssa ja asettui asumaan Mieluskosken kylään. Sekä Paavo Paskoja eli Ollila että Juho Klemettilä avioituivat ja perustivat perheen. August Komu palasi Haapavedelle vanhempiensa luokse ja kuoli vuonna 1874. Sallménin veljeksistä Juho muutti Kärsämäelle vuonna 1874.

Kultalan Kruununasema nykyään.
Kuva: © Jari Väätäinen, Geologian tutkimuskeskus 2004


Ivalojoen Kultala on pystyssä vielä tänäkin päivänä. Se on entisöity ja aina auki retkeilijöiden tutustuttavaksi.


Lähteet ja lisää lukemista:

Herman Stigzelius: Kultakuume. Lapin kullan historia. Suomen matkailuliitto 1986.
Seppo J. Partanen: Sankareita, veijareita ja huijareita. Lapin kullankaivajien tarina. Edita 1999.
www.kultahippu.fi
Kansalliskirjaston digitoidut aineistot: Oulun Wiikko-Sanomia 30.4.1870

Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen digitoidut aineistot:
Haapaveden seurakunta, rippikirja 1862-1869, torpparit ja itselliset, sivu 352 ja sivu 354
Haapaveden seurakunta, rippikirja 1862-1869, Ainali 18, Klemettilä, sivu 45
Haapaveden seurakunta, rippikirja 1873-1879, Ainali O / Mieluskoski R /Haapajärvi K
Oulaisten seurakunta, rippikirja 1848-1854, Oulaisten kylä, nro 36, Kuckala
Oulaisten seurakunta, rippikirja, 1855-1864, Oulaisten kylä, nro 36, Kuckala
Oulaisten seurakunta, rippikirja, 1865-1874, Oulaisten kylä, nro 36, Kukkala
Pulkkilan seurakunta, rippikirja 1867-1880, sivu 348

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti