Lauantaina 6.2. kerron Oulaisten sukututkijoiden kokouksessa, mistä tietolähteistä voi jäljittää Amerikkaan lähteneitä sukulaisia ja mitä tietoja heistä löytyy. Tässä tiivistetysti ohjeet, joiden avulla itse olen sukulaisten vaiheita selvittänyt. Etsintätavat, niksit ja vinkit ovat omakohtaisesti toimiviksi koettuja, joten ohjeita tuskin kannattaa pitää yksiselitteisinä ja sitovina.
Kuten sukututkimuksessa yleensä, mahdollisimman kattavat lähtötiedot auttavat alkuun. Kuka lähti ja milloin? Selvitä kirkonkirjoista lähtijän tarkka nimi ja mahdollisuuksien mukaan ainakin lähtövuosi. Myös lähtijän vanhempien nimet voivat osoittautua tutkimuksen edetessä kullanarvoisiksi.
Kuten sukututkimuksessa yleensä, mahdollisimman kattavat lähtötiedot auttavat alkuun. Kuka lähti ja milloin? Selvitä kirkonkirjoista lähtijän tarkka nimi ja mahdollisuuksien mukaan ainakin lähtövuosi. Myös lähtijän vanhempien nimet voivat osoittautua tutkimuksen edetessä kullanarvoisiksi.
Kun kotiseurakunnan kirkonkirjat on tutkittu, on aika siirtyä Siirtolaisuusinstituutin rekistereihin. Siirtolaisuusinstituutti ylläpitää siirtolaisrekistereitä - sekä matkustajaluetteloa että passiluetteloa. Sivuilta löytyy myös kattavasti artikkeleita siirtolaisuudesta, hyödyllisiä linkkejä ja vanhoja kuvia. Etsi passiluettelosta haluamasi henkilön nimi kirjoittamalla hakukenttään sukunimen ja/tai etunimen muutama alkukirjain ja mahdollisesti henkilön kotikunta. Passiluettelosta voi hakea myös pelkän kotikunnan perusteella. Liian tarkkoja hakuehtoja ei kannata antaa, sillä esimerkiksi Johannes voi olla luettelossa Juho, Jussi, Johan tai jopa John.
Passi hankittiin yleensä vain vähän aikaa ennen lähtöä, joten jos matkustajaluettelossa on useita samannimisiä henkilöitä, passin myöntämispäivän ja kirkonkirjoihin merkityn lähtövuoden perusteella voi päätellä matkustajaluettelosta oikean vaihtoehdon. Matkustajaluettelosta kannattaa kirjata muistiin, milloin ja minne etsitty henkilö on lähdössä sekä valtamerilinja. Passiluettelot ovat säilyneet täydellisesti vasta vuodesta 1892, joten tätä vanhempien tietojen selvittäminen voi olla vaikeaa.
Passi hankittiin yleensä vain vähän aikaa ennen lähtöä, joten jos matkustajaluettelossa on useita samannimisiä henkilöitä, passin myöntämispäivän ja kirkonkirjoihin merkityn lähtövuoden perusteella voi päätellä matkustajaluettelosta oikean vaihtoehdon. Matkustajaluettelosta kannattaa kirjata muistiin, milloin ja minne etsitty henkilö on lähdössä sekä valtamerilinja. Passiluettelot ovat säilyneet täydellisesti vasta vuodesta 1892, joten tätä vanhempien tietojen selvittäminen voi olla vaikeaa.
 |
| Jussi Mäyrän oikea nimi oli Johannes, mutta Amerikassa hän käytti nimeä John Mayra |
Siirtolaisuusinstituutista siirrytään Atlantin toiselle puolelle, Ellis Islandille. New Yorkin satamassa sijaitseva Ellis Island oli vuonna 1892 avattu suuri siirtolaisten vastaanottokeskus, jonka kautta tulijat saapuivat Amerikan ihmemaahan. Ennen vuotta 1892 maahan tulleiden siirtolaisten tietoja ei Ellis Islandin matkustajaluetteloista löydy. Kannattaa muistaa, että vaikka passin kohdemaaksi on merkitty Amerikka, henkilö on silti voinut matkustaa Kanadaan ja siirtyä vasta sitten Yhdysvaltojen puolelle. Myöskään Ellis Islandin sivulla tietoja ei ensimmäisellä hakukierroksella kannata rajata liian tarkasti. Jos osumia tulee useita sivuja, voi hakutuloksia rajata käyttämällä ohjattua toimintoa tai kirjoittamalla etunimestä muutama alkukirjain. Oikean henkilön valinnassa auttaa Siirtolaisuusinstituutin sivuilta löytyvä tieto valtamerilinjasta.
Ellis Islandilla jokaisen tulijan tiedot kirjattiin papereihin, joista käy ilmi tulijan nimi, lähtöpaikka, määränpää ja määränpäässä odottavan henkilön nimi. Lisäksi muistiin kirjattiin tietoja esimerkiksi henkilön varoista, ammatista, kotipaikasta ja terveydentilasta. Vielä tässä vaiheessa etsitty henkilö pitäisi löytyä omalla nimellään, sillä Ellis Islandin virkailijat eivät "amerikkalaistaneet" nimiä vaan käyttivät laivayhtiön luetteloihin kirjattuja nimiä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että digitointivaiheessa nimet on voitu tulkita virheellisesti.
Pääsääntöisesti nimien amerikkalaistamiseen liittyvät ongelmat alkavat vasta siinä vaiheessa, kun henkilö on asettunut asumaan Yhdysvaltoihin. Vierasperäiset nimet tuntuivat vaivalloisilta, joten työnsaannin helpottamiseksi monet sovittivat nimensä uuteen elämäänsä. Esimerkiksi seuraavat muutokset näyttävät olleen yleisiä:
Ellis Islandilla jokaisen tulijan tiedot kirjattiin papereihin, joista käy ilmi tulijan nimi, lähtöpaikka, määränpää ja määränpäässä odottavan henkilön nimi. Lisäksi muistiin kirjattiin tietoja esimerkiksi henkilön varoista, ammatista, kotipaikasta ja terveydentilasta. Vielä tässä vaiheessa etsitty henkilö pitäisi löytyä omalla nimellään, sillä Ellis Islandin virkailijat eivät "amerikkalaistaneet" nimiä vaan käyttivät laivayhtiön luetteloihin kirjattuja nimiä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että digitointivaiheessa nimet on voitu tulkita virheellisesti.
 |
| Äiti Fannie Mayra ja tytär Fannie Mayra (Woodspur, Ontonagon, Michigan) |
Pääsääntöisesti nimien amerikkalaistamiseen liittyvät ongelmat alkavat vasta siinä vaiheessa, kun henkilö on asettunut asumaan Yhdysvaltoihin. Vierasperäiset nimet tuntuivat vaivalloisilta, joten työnsaannin helpottamiseksi monet sovittivat nimensä uuteen elämäänsä. Esimerkiksi seuraavat muutokset näyttävät olleen yleisiä:
- Ääkkösten muuttaminen aakkosiksi, esimerkiksi Mäyrä > Mayra
- Nimen lyhentäminen, esimerkiksi Morostenmäki > Mäki > Maki
- Kirjoitusasun muuttaminen niin että äänneasu säilyy,
esimerkiksi Mäki > Mackey, Poutinen > Boutinen - Sukunimen korvaaminen patronyymillä, esimerkiksi Mikkola > Hendrickson
Yhdysvalloissa etsinnät kannattaa aloittaa siitä osavaltiosta, joka on merkitty henkilön määränpääksi. Ensisijaisia lähdeaineistoja on kaksi - maksullinen Ancestry ja mormonien ylläpitämä ilmainen FamilySearch. Molemmat ovat täysin käyttökelpoisia ja sisältävät samaa aineistoa. Ancestryn hinta on tällä hetkellä noin 20 dollaria, ja sen käyttöön vaaditaan luottokortti. Jos palvelua ei tarvitse jatkuvasti, sitä voi kokeilla ilmaiseksi 14 päivän ajan. Myös kokeiluun tarvitaan luottokortin tiedot, ja jos sopimusta ei irtisano kokeilun aikana, se jatkuu kuukauden kerrallaan. Vaikka sekä Ancestry että FamilySearch sisältävät samoja tietoja, Ancestryn etuna on tietojen jakaminen. Yhdysvalloissa Ancestry on suositumpi, ja monet sukututkijat ovat tallentaneet palveluun omia sukupuitaan ja valokuviaan. Etsityn sukupuun voi löytää Ancestrysta yhdellä klikkauksella.
Sekä Ancestryn että FamilySearchin keskeistä aineistoa on Census eli väestönlaskenta. Kymmenen vuoden välein tehtävässä väestönlaskennassa tilastoidaan maan koko väestö talouksittain. Kunkin perheen osalta on merkitty
- perheenjäsenten asema (head, wife, son, daughter),
- sukupuoli (male, female),
- rotu (white, black),
- syntymäpaikka (birthplace),
- siviilisääty (single, married),
- suhde perheen päähän eli yleensä mieheen (wife, son, daughter, lodger, servant),
- kotipaikka edellisen väestönlaskennan yhteydessä,
- katu
- asunnon numero
- koulutus
- lukutaito
- isän ja äidin syntymäpaikka
- ammatti
- ala sekä
- joissakin tapauksissa vuosipalkka.
Vaikka tietoja on merkitty kattavasti, väestönlaskenta ei ole rippikirjojen veroinen tietolähde. Jos henkilö on muuttanut elämänsä aikana useita kertoja osavaltiosta toiseen, hänen jälkiensä seuraaminen on hyvin vaivalloista. Väestönlaskennassa ei myöskään eritellä samassa taloudessa asuvia, aiemmissa avioliitoissa syntyneitä lapsia.
Väestönlaskennan ohella muita hyviä tietolähteitä ovat syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot (Birth, Marriage and Death). Vihittyjen luetteloihin on yleensä merkitty myös vihkiparin vanhempien nimet, mikä helpottaa oikean henkilön löytämistä. Ensimmäisen maailmansodan korteista (FamilySearch > Collections > Military > United States World War I Draft Registration Cards) käy puolestaan ilmi lähin Yhdysvalloissa oleva sukulainen ja tämän osoite.
 |
| Anselmi Mäyrä, s. 8.7.1881 Oulaisissa |
Nykypolvia ei Ancestrysta eikä FamilySearchista löydä, sillä viimeinen julkisesti saatavilla oleva väestönlaskenta on vuodelta 1940. Siksi ei kannata unohtaa perinteistä Google-hakua, sillä internet-pohjaisten sukututkimusohjelmien (Geni, MyHeritage ja WikiTree) yleistyessä joku toinen on jo voinut etsiä samaa henkilöä ja laatia valmiin sukupuun. Kullanarvoisia ovat Yhdysvalloissa yleiset muistokirjoitukset, jotka usein ovat suomalaisia vastineitaan perusteellisempia ja joita voi hyvinkin löytää googlettamalla. Usein muistokirjoituksesta käy ilmi henkilön asuinpaikka, ammatti, puoliso, lapset ja lapsenlapset. Find a Grave -sivustoon on kuvattu osavaltioittain hautakiviä, jotka voivat auttaa kadonneen jäljille. Nykypolvien tavoittamiseen sopivat erityisesti Facebookissa toimiva Finnish Genealogy -ryhmä ja internetin lukuisat White Pages- ja People Finder -palvelut.
Ylipäätään Amerikan-siirtolaisten tutkiminen vaatii pitkäjänteistä klikkailua ja väärien vaihtoehtojen poissulkemista niin, että lopulta (toivottavasti) jäljelle jää vain yksi, etsitty henkilö. Kokouksessa käyn läpi etsintäprosessin alusta asti internet-lähteiden avulla.
Onnea etsintään!
Oulaisten sukututkijoiden kokous kirjastolla lauantaina 6.2. klo 11.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Tervetuloa!
Kaikki kuvat ovat peräisin oman sukuni valokuva-albumeista.
Tunnistettujen henkilöiden tiedot on merkitty kuviin.
Tunnistettujen henkilöiden tiedot on merkitty kuviin.
Lähteitä ja linkkejä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti