tiistai 21. elokuuta 2018

Oulaisten hautausmaalla

Jo vuosi sitten syksyllä kiersin Oulaisten hautausmaalla kuvaamassa vanhimpia hautamuistomerkkejä. Kuvia on paljon, ja tässä vasta kaksi ensimmäistä.

Kuvauskohteet on valittu täysin sattumanvaraisesti. Joukossa on vanhimpia löytämiäni hautakiviä, kiviä joiden tiedot ovat kuluneet mutta joita olen silti yrittänyt selvittää, nimiä jotka eivät vaikuta paikallisilta, titteleitä ja ammattinimikkeitä jotka ovat jotakin muuta kuin paikkakunnan perinteisiä talonisäntiä ja -emäntiä, kivenveistäjien ja seppien taidonnäytteitä sekä muistomerkkejä jotka muuten olen katsonut kuvaamisen arvoisiksi.



Abram (Abraham) Pekuri, k. 11.9.1916

Maaliskuussa 1872 Oulaisten seurakunta sai uuden lukkarin. Abraham eli Abram Pekuri oli 23-vuotias, mutta hänellä oli jo pitkä kokemus lukkarin tehtävistä. Hän oli aloittanut jo kuudentoista vuoden iässä avustamalla isäänsä, silloista Kempeleen lukkaria Isaac Pekuria. Lisäksi hän oli ehtinyt toimia lukkarina myös Saloisten seurakunnassa.

Oulaisiin Pekuri saapui vasta vuosi lukkarinvaalien jälkeen, maaliskuussa 1873. Tätä ennen lukkarin puuställiä Kukkalaa oli remontoitu perusteellisesti. Pekurin toiveesta porstuasta oli tehty ovi tupakammariin, joka oli muutettu köökiksi. Toinen vanha talli oli muutettu navetaksi, toisesta tallista oli tehty lato. Sauna ja kaivo oli korjattu, ja talliin oli laitettu katto ja välikatto.

Pekurin tulo Oulaisiin oli todellinen onnenpotku. Kirjoitustaitoinen ja valistunut mies ehti mukaan moniin tehtäviin. Hän oli mukana lainakirjaston ja kunnan ensimmäisen kansakoulun perustamisessa, toimi kirjurina Piipsjärven kuivatushankkeessa, kunnan rahastonhoitajana ja kunnallislautakunnan varaesimiehenä.

Pekurilla oli "suloinen ja nouseva ääni", jonka hän vanhoilla päivillään kuitenkin menetti.

14.9.1916 Kaleva nro 211





Eugen Björklund, k. 22.1.1908

Johan Gottfrid Eugen Björklund oli 20-vuotias, kun keuhkotauti vei hänet Oulaisten hautausmaalle.

Eugen Björklund syntyi vuonna 1887 Kalmarissa, Ruotsissa. Hänen vanhempansa olivat mylläri Frans Johan Theodor Björklund (s. 13.7.1860 Tukholma) ja Maria Kristina Johansson (s. 25.11.1863 Åby).

Myllärin työ oli ilmeisesti hyvin vaihtelevaa, sillä Eugenin lapsuudessa perhe vaihtoi asuinpaikkaa useita kertoja Kalmarin kaupungin sisällä, asui välillä Oskarshamnissa ja muutti lopulta Västervikiin. Vuonna 1890 perheen isä muutti Suomeen. Muutaman vuoden kuluttua muu perhe seurasi perässä mutta palasi ilmeisesti takaisin Ruotsiin. Vuonna 1895 perheen isä Theodor Björklund osti Oulaisten parhaan, myös ulkopaikkakuntailaisille viljaa jauhaneen Väinölän myllyn, joka nykyisin tunnetaan Maunulan myllynä. Oulaisiin perhe muutti Ruotsista vuonna 1897, jolloin perheenjäsenet saivat Suomen kansalaisuuden.

Eugen Björklund aloitti vuonna 1900 opinnot Oulun lyseossa, missä hänen luokkatoverinaan oli kirjallisuuden suomentajaksi päätynyt Väinö Jaakkola. Björklund ei kuitenkaan suorittanut ylioppilastutkintoa. Vaikka hänet on kuolleiden luettelossa merkitty lyseolaiseksi, hän oli päättänyt opintonsa jo vuonna 1905 ja siirtynyt rautatievirkamieheksi.

Isä Theodor Björklund kuului myllärin toimensa ohella Oulaisten varhaiseen kauppiaskuntaan sekä tarjosi kestikievari- ja kyydityspalvelua. Vastoinkäymisiltä ei säästytty, sillä vuonna 1905 kevään suurtulva vei mukanaan koko myllyn. Björklund ei jäänyt miettimään vaan rakensi uuden, entistä ehomman myllyn. Uuden myllyn varustukseen kuului dynamokone, josta vedettiin toista kilometriä pitkä sähköjohtoverkosto. Verkostoon ilmoittivat liittyvänsä Oulaisten apteekki, postikonttori, rautatieasema, Hemmilän majatalo ja useat yksityistaloudet. Sähkövalon tuloa kuitenkin vieroksuttiin, sillä sen pelättiin houkuttelevan nuorisoa kokoontumaan ja aiheuttamaan harmia lähitaloille.

1910-luvun alkuvuosina Björklund jatkoi matkaansa ja muutti Oulaisista Pispalan kylään, Tampereen naapuriin. Myllärin huvila sijaitsi kauniilla paikalla Pyynikin rinteessä, ja siinä oli kymmenen tulisijalla varustettua huonetta. Vuonna 1912 Pispalan mylly teki konkurssin, ja mylläri Björklund  sai syytteen konkurssirikoksesta, jota käsiteltiin useaan otteeseen eri paikallislehdissä.

Björklundin mylly tunnetaan nykyään Maunulan myllynä.
Kuva: Oulaisten kotiseutuarkisto



Lähteitä ja lisää lukemista:
Turunen, Harri 2007: Risti ja ikuisuus punoutuvat toisiinsa. Oulaisten seurakunnan 325-vuotishistoria. Oulaisten seurakunta, Oulainen.
Turunen, Harri 1986: Oulaisten historia 1860-luvulta 1980-luvulle. Oulaisten kaupunki ja seurakunta, Oulainen.

Oulaisten seurakunnan arkisto, pitäjänkokousten pöytäkirjat 1854-1895 (11.8.1872)
Kaleva nro 210, 13.9.1916
Kaleva nro 211, 14.9.1916

Oulaisten seurakunnan arkistot:
Kuolleet ja haudatut, 1891-1909 (SSHY)
Rippikirja 1891-1900, Oulainen B (SSHY)
Lastenkirja 1891-1909, Oulainen B (SSHY)

Louhi nro 34, 23.3.1900
Kaiku nro 76B, 31.3.1912
Suomen Wirallinen lehti nro 225, 30.9.1913
Aamulehti nro 153, 8.7.1913




 

1 kommentti:

  1. Onpa mielenkiintoista lukea tarinoita hautakivien takaa. Itsekin teen usein kävelyretkiä hautausmaille ja lueskelen nimiä kivissä ja mietiskelen millaisia ihmisiä he eläessään mahtoivat olla. Hienoa, että yli sata vuotta sitten kuolleiden henkilöiden opinnoista, töistä ja elämänvaiheista löytyy vieläkin niin paljon tietoa.

    VastaaPoista