torstai 30. elokuuta 2018

Oulaisten hautausmaalla, osa 2

Bergströmin kiinteistö on olennainen osa Oulaisten kaupunkikuvaa. Tosin nykyisellä Bergströmin kiinteistöllä ei ole alkuperäisen kanssa mitään muuta yhteistä kuin paikka, sillä samalla paikalla sijaitsi vuosisadan alussa leipomo, jonka omisti - yllätys, yllätys - Bergström-niminen leipuri.


Vaikka Elin Bergströmillä on Oulaisten hautausmaalla kaksi hautamuistomerkkiä, häntä ei löydy Oulaisten kirkonkirjoista. Muu perhe kylläkin. Ehkä pikkuinen Elin kuoli muuttomatkalla, sillä juuri Elinin kuolinvuonna perhe muutti Oulusta Oulaisiin.

Elinin vanhemmat olivat leipuri Juho Bergström ja Anna Sofia Tuohino. Anna Sofia syntyi vuonna 12.2.1844 Oulun tuomiokirkkoseurakunnassa. Hänen vanhempansa olivat Muhokselta Ouluun muuttanut työmies Henrik Tuohino ja Raahessa syntynyt, Siikajoen kautta Ouluun päätynyt merimiehen tytär Anna Greta Holmelin. Merimiehen ammatti oli selvä valinta myös Anna Sofian perheessä, sillä hänen neljä vanhinta veljeään lähtivät merille heti tilaisuuden tullen. Vuonna 1867 Anna Sofia vihittiin Oulussa avioliittoon paakarinkisälli Johan Bergströmin kanssa.

Johan eli Juho Bergström syntyi 27.1.1837 Oulussa Margareta Bergströmin aviottomana lapsena. Margareta itse oli kotoisin Torniosta, ja hänen vanhempansa olivat merimies Carl Mickkelsson Bergström ja Greta Lisa Packalin. Pienen pojan äiti vietti liikkuvaista elämää - Johan oli viiden vuoden ikäinen, kun äiti ja poika muuttivat Oulusta Helsinkiin. Tosin jo seuraavassa rippikirjassa Johan oli jälleen Oulussa, mutta yksin ilman äitiään. Heti rippikoulun jälkeen vuonna 1852 myös Johan jätti Oulun ja muutti Helsinkiin.


Margret s. 1803 (todennäköisesti Margareta Bergström s. 31.5.1812 Torniossa)
Johanna Elisabeth s. 22.9.1870 k. 1935
Elin Maria s. 16.5.1878 k. 1889
Elämänuraa ei ilmeisesti tarvinnut kauan etsiä, sillä joulukuussa 1853 Helsingin leipurien ammattikunta otti Oulussa syntyneen kauppiaanpojan (!) Johan Bergströmin kolmen vuoden oppiin leipurimestari Holmille. Oppipoika oli arvoasteikon alimpana ja sai tehtäväkseen ikävimmät ja raskaimmat työt. Työ leipuri Holmin suojissa Hallituskadulla, Senaatintorin nurkilla, tuotti kuitenkin tulosta, ja vuonna 1856 Johan Bergström sai muuttotodistuksen Pietariin.

Johan Bergström pääsi kolmeksi vuodeksi leipurimestari Holmin oppiin.
Kuva: Digitaaliarkisto

Pietari houkutteli 1800-luvulla runsain määrin suomalaisia. Erityisesti se oli käsityöläisten suosiossa, ja kaupungissa kävivät opissa niin Fredrik Ekberg kuin Karl Fazer. Niin myös Johan Bergström. Pietarin-vuosista ei arkistoista löydy tietoa, mutta leipomoita Pietarissa riitti. Leipomoala oli Pietarissa hyvin ankara, sillä suomalaisten rinnalla kilpailivat niin saksalaiset, venäläiset kuin ylivoimaisina pidetyt ranskalaiset. Viipurinrinkeleiden leipojina suomalaiset olivat kuitenkin voittamattomia. Ja yhtä lailla suomalainen leipurinkisälli saattoi pestautua vaikkapa ranskalaisen mestarin oppiin.

Ehkä alan ankara kilpailu vaikutti siihen, että Bergström palasi Suomeen ja Ouluun. Epäilemättä hän oli kerännyt kokemusta ja vaurastunutkin, sillä pian hän kohosi kisällistä leipurimestariksi ja avasi oman puodin Ouluun Pakkahuoneentorin laidalle Petrellin eli Uuden Seurahuoneen taloon. Vuosien ajan hän toimitti oululaisille asiakkailleen perinteistä nisua sekä vapun aikaan struuvia ja mesijuomaa eli tippaleipää ja simaa. Välillä ilmeisesti myös olutta, sillä kaikkitietäviltä papeilta ei laiton oluenmyynti jäänyt kirjaamatta rippikirjoihin.

28.4.1886 Kaiku nro 34

Lähtikö Johan Bergström viettämään "eläkepäiviä" Oulaisiin? Oliko hänellä siteitä paikkakunnalle? Ehkä, vastausta ei kirkonkirjoista löydy. Ainakin vuonna 1886, jo kolme vuotta ennen virallista muuttoa, Oulaisten uusi kirkkoherra Joel Lindholm kastoi perheen pojan Birger Bernhardin.

Joka tapauksessa leipuri Bergström toi mukanaan Oulaisiin aivan uudenlaisen herkun, näkkileivän, vaivasi raskaimmat taikinat käsien sijasta jaloillaan, ja jätti jälkeensä kiinteistön, jonka nimen alkuperää harva enää muistaa.

10.5.1917 Kaleva nro 104

Lähteitä ja lisää lukemista:
Engman, Max 2004: Pietarinsuomalaiset. WSOY, Juva.

Pyhäjokiseutu 12.11. ja 24.12.1969 sekä 31.1. ja 4.2.1970 "Vanhaa Oulaista" (Bruno Manner)

Oulun seurakunnan arkisto:

Helsingin leipurien ammattikunnan arkisto, 

Oulaisten seurakunnan arkisto:
Rippikirjat 1882-1891 (SSHY) ja 1891-1900 (SSHY)
Lastenkirjat 1882-1891 (SSHY) ja 1891-1900 (SSHY)



4 kommenttia:

  1. Anu K. joka et ilmoita koko nimeäsi, ilmoitat julkisesti hyvin tarkkoja henkilökohtaisia tietoja yksityishenkilöistä. Oletko ilmoittanut seurakunnille, että jaat nämä tiedot netissä kaikkien luettaviksi ? Kun haetaan sukutietoja, yleensä seurakunnalle täytyy selvittää, missä ja miten sukutietoja jaetaan eteenpäin.

    Et varmaankaan haluaisi omia tietojasi julkaistavan näin avoimesti, koska et ilmoita omaa nimeäsi kokonaan.
    Kun kerrot ihmisten nimiä ja syntymäaikoja, sekä asuinpaikkakuntia, niiden tietojen perusteella joku muu voi hakea seurakunnalta sukutietoja koko suvusta nykypäivään asti. Se vaarantaa ihmisten tietoturvan ja yksityisyyden.
    Poista nuo henkilötiedot kokonaan blogistasi!

    VastaaPoista
  2. Sinä kirjoitat nimettömänä toisten ihmisten henkilötietoja julkisesti, se loukkaa näiden edesmenneiden ihmisten sukulaisia.
    Vaikka se olisi 'laillista' se on moraalitonta ja epäeettistä, jos se loukkaa edes yhtäkään ihmistä.
    Ilmoita edes oma nimesi ja osoitteesi kokonaan, kun teet tällaista kummallista toimintaa.
    Noiden nimien ja syntymäaikojen perusteella kuka tahansa blogin lukija voi hakea myös elossaolevien ihmisten henkilötietoja, joka vaarantaa heidän tietoturvansa.
    Miksi teet toiselle sellaista mitä et halua itsellesikään tehtävän ? (päätellen siitä, kun et ilmoita nimeäsi)
    Voin minä kysyä myös lakimieheltä, että onko lupaa julkaista sellaisia tietoja, jotka loukkaavat sukulaisia.
    Julkaiset myös kuolintapoja, se on monille kuolleiden sukulaisille loukkaavaa ja hyvin yksityistä.
    Minua ja monia muita ahdistaa tämä sinun toiminta voimakkaasti. Hanki joku terveempi harrastus.




    VastaaPoista
  3. Kiitos mielenkiintoisesta artikkelista! Juho Bergströmin vaimo Anna Sofia os. Tuohino on mieheni sukua, ja olen tutkimassa suvun vaiheita. Aron Mammert, yksi Annan merillä olleista veljistä, oli yhden varhaisen öljytankkerin (höyrylaivan) kapteenina Nobelin öljy-yhtiöiden palveluksessa ja kuoli Bakussa joulukuussa 1886. Entisaikaan eläneiden ihmisten taustoja selvitellessä tulee usein mieleen, miten tasaista elämä on nykyään.

    VastaaPoista
  4. Vielä: mahtaako Anna Sofian haudasta olla kuvaa?

    VastaaPoista